| Pernajaa voi perustellusti pit�� suomalaisen
sivistyksen tyyssijana. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja
suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella. Agricolan koti oli varakas pernajalainen talonpoikaistalo, yksi kotikyl�n Torsbyn viidest� verotilasta. Mikael oli jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. H�nen ensimm�inen opettajansa, seurakunnan kirkkoherra ilmeisesti taivutteli vanhemmat l�hett�m��n poikansa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siell� h�n sai sukunimekseen Agricola (=maanviljelij�) is�ns� ammatin mukaan. |
||
Kahdeksan vuoden opiskelun j�lkeen h�n vasta 18-vuotiaana nuorukaisena p��si Suomen kirkon piispan l�hipiiriin ja tuli tuntemaan kuinka luterilaiset uudistuksen tuullet jo puhalltelivat kirkollisessa el�m�ss�. Pappisvihkimyksens� Agricola sai 1530-luvun alkupuolella ja samoihin aikoihin pantiin uskonpuhdistuksen vaatimat uudistukset toimeen. Vuonna 1536 Agricola l�hetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther tuolloin eli ja vaikutti. Agricola p��tti opintonsa maisterintutkintoon kev��ll� 1539, jonka j�lkeen h�net valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. H�n hoiti virkaa yhdeks�n vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti. Ensimm�isin� h�nelt� ilmestyiv�t suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria" vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548. Turun piispan kuoltua Agricola hoiti t�m�n teht�vi�, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi. Tuona aikana olivat suomalaisten ja ven�l�isten v�liset rajariidat jatkuvia ja niinp� Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. H�n l�hetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydiss� h�n sai ankaran sairaskohtauksen, johon kuoli juuri Suomen rajan ylitetty��n. |
||