Pappilan kaivaukset

 

Takaisin alkusivulle

Seuraava

Sijainti

Pappilan rakennukset ovat ilmeisesti sijainneet vuosisatojen ajan melko samalla paikalla. Esimerkiksi vanhan pappilan alla sijaitsee edelleen keskiaikainen harmaakivikellari. Tiedetään, että pihapiirin rakennukset ovat palaneet useaan otteeseen: päärakennus tuhoutui ainakin vuoden 1562 palossa ja piispantupa paloi vuonna 1712. Palaneiden ja purettujen rakennusten materiaalia onkin löytynyt kaivauksissa runsaasti vanhan pappilan pohjoispuolelta, jonka satojen vuosien aikana kertyneet jätekerrokset muodostavat varsinaisen arkeologisen aarreaitan.

 

Rakennukset

Rakennukset ovat olleet pääosin puuta, mutta kaivauksissa löytynyt kalkkikivinen oven ulkopielen tai ikkunan puitteiston osa herättää kysymyksen myös pappilassa mahdollisesti sijainneesta kivirakennuksesta - kysymyksessä voisi olla vaikkapa keskiaikaisen harmaakivikellarin päällä sijainnut kellaritupa. Ainakin pappilan päärakennuksen katto on ilmeisesti ollut tiilestä tehty viimeistään 1600-luvulla ja siinä on myös ollut tuolloin vielä harvinaiset lasi-ikkunat, joiden yksittäiset ikkunaruudut eivät ole olleet kooltaan paljon tulitikkuaskia suuremmat.

 

Lämmitys

Tulta tehtiin vielä paikoin 1800-luvulle saakka piikivellä ja tulusraudalla. Iskujälkiset piin kappaleet ovatkin yleinen löytömateriaali vanhempien pihapiirien liepeillä, niin myös pappilassa. Toistaiseksi ainoat lämmitykseen liittyvät löydöt ovat vasta 1700- 1800-luvulle ajoittuvia kaakeliuunin kappaleita.

 

Mitä löydöt
kertovat?

 

Luunappeja pappilasta. Ennenkin osattiin kierrättää, teurasjätteestä valmistettiin monenlaisia pikkuesineitä.

Pappilan löydöt ajoittuvat vanhimmillaan 1300-luvulle, mahdollisesti jopa 1200-luvun puolelle. Erityisesti myöhäiskeskiaikainen ja uuden ajan alun löytömateriaali on runsasta ja monipuolista, tuontiesineiden suhteen jopa kartanoiden aineistoihin verrattavaa. Löydöt kertovat tärkeiden kauppayhteyksien varrella sijaitsevan maaseutupitäjänkin olleen mukana kansainvälisissä virtauksissa.

Joissakin tapauksissa esineet on jopa mahdollista yhdistää historialliseen henkilöön. Näin on laita ainakin pappilan liivinmaalaisten hopearahojen suhteen, jotka osuvat juuri aikaan, jolloin kirkkoherrana Pernajassa toimi Baltian aatelinen Helvik Stoltefoth.

 

Pappilan kaivaukset - Astialöydöt - Kauneus ja terveys - Kasvit ja luut

Torsbyn Sigfrids

Kirkonkylä

Takaisin alkusivulle

 

Päivitetty helmikuun 22.pnä 2003 - Webmaster
Pernajan kunta
Sivukartta