RAHAT
Vaikka rahoja lyötiin Ruotsi-Suomessa jo keskiajalla, niiden käyttö
maksuvälineinä alkoi yleistyä vasta uuden ajan puolella, tuolloinkin enemmän
varakkaamman väestön keskuudessa. Rahat olivat hallitsijoiden propaganda- ja
mainosvälineitä. Maksuvälineen ohella rahoja voitiin käyttää koruina tai
amuletteina. |
Liivinmaalainen raha 1400-luvun lopusta tai 1500-luvun
alkupuolelta
|
Keskiajan lopulla Pernajan seudulla olivat yleisiä erityisesti
liivinmaalaiset rahat. Tällaisia on löytynyt myös Pappilan
kaivauksissa, nimittäin melko pieneltä kaivausalalta peräti neljä Tallinnassa
tai Tartossa lyötyä hopearahaa 1400-luvulta tai 1500 luvun alkupuolelta.
Muista kaivauskohteista vanhimmat rahalöydöt ovat Baijarsin kesän 2004
kaivausalueelta, toinen Juhana III aikainen (1568-1592) hopearaha, toinen
kuningatar Kristiinan aikainen (1632-1654) kuparikolikko.
|
